| Ei tapahtumia |
Lapsuus
Olen syntynyt Tammisaaressa 1970-luvun puolivälissä. Kotini on maaseudulla peltojen, meren ja metsän lähellä. Pääsin lapsuudessa osallistumaan jopa sellaiseen nyttemmin museoperinteeseen kuin heinäntekoon seipäille ja Laatokan Karjalasta kotoisin olleen isoisän ”ukon” kanssa teimme myös saunavastoja. Isäni viljelee maata ja äiti teki elämäntyönsä kaupungin palveluksessa. Olen perheen esikoinen ja minulla on kaksi nuorempaa siskoa. Meillä on tiivis ja lämmin sukuyhteys.
Kouluvuodet
Alakouluni kävin Tammisaaressa ja yläkouluun siirryin Karjaalle, koska siellä sijaitsi lähin suomenkielinen opinahjo. Lukion ensimmäiseltä luokalta lähdin Suomen Kulttuurirahaston stipendin turvin Kanadan länsirannikolle opiskelemaan kansainvälistä ylioppilastutkintoa. Asuin ja opiskelin yli 70 kansallisuutta edustavan nuoren kanssa kaksi vuotta, mikä oli minulle monikulttuurisuuden korkeakoulu arjen tasolla.
Lukiovuosinani kiinnostuin myös yhteiskunnallisista asioista. 1990-luvun puolivälissä palasin Suomeen, Helsingin yliopistoon opiskelemaan kansantaloustiedettä. 1990-luvun lopulla vietin myös yhden syksyn Suomen Raamattuopistolla, missä sain tavata tulevan mieheni.
Valmistuttuani vuonna 2000 työskentelin kymmenen vuoden ajan pääkaupunkiseudulla liike-elämän palveluiden parissa. Vaihtelevat toimeksiannot ja monen opiskelutaustan työtoverit tekivät työstä haasteellista ja palkitsevaa.
Koti Karjalassa
Vuosikymmenen jälleen vaihtuessa päätimme perheen kanssa muuttaa Lappeenrantaan. Syksyllä 2010 aloitin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden aikuisopinnot teknologiayrittäjyyden maisteriohjelmassa. Lieneekö peruspositiivisuuteni ja avoin elämänasenteeni karjalaista perua, mutta koen olevani täällä kotonani. Paitsi isänisäni, myös äidinäitini oli kotoisin nykyisen rajan takaisesta Karjalasta. Tällä hetkellä työskentelen Imatran seudulla pk-yrityskehityksen parissa.
Asumme Voisalmen saarella mieheni ja kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa. Harrastamme perheen kanssa yhdessä mm. monenlaista ulkoliikuntaa ja lautapelejä. Oma rakas harrastukseni on kuorolaulu Etelä-Karjalan klassisen kuoron sopraanorivistössä. Kuorolaulun parissa olen viihtynyt jo yli 25 vuotta lähes yhtäjaksoisesti. Toisinaan minut saattaa myös bongata pinkki uimalakki päässä Lauritsalan uimahallin altaasta.
Miksi politiikka?
Haluan olla osa ratkaisua ja näen siellä missä kulloinkin liikun kehittämismahdollisuuksia. Politiikassa tehtävät linjaukset eivät ole yhdentekeviä arkielämän kannalta. Vahvuuteni poliittikkona on analyyttisyys ja ihmisläheisyys sekä kyky verkottua yli puoluerajojen. Olen sitä mieltä, että puolueiden moninaisuus on Suomessa pääsääntöisesti etu. Kristillisdemokraattien puolueohjelma on sellainen, joka tarjoaa kansalaiselle uskottavan poliittisen kokonaisuuden ja johon voin myös itse sitoutua. Muuttumattomat perusarvot, lahjomattomuus ja hyvin mietityt poliittiset linjaukset ovat KD:n tukiranka. Toisaalta tällä hetkellä tarvitaan eteenpäin katsomista ja luovia ratkaisuja Suomen tulevaisuuden puolesta. Yhteiskunta on ihmistä varten ja tuloksia syntyy rakentavalla yhteistyöllä.